perjantai 16. helmikuuta 2018

Ompelen, siis olen!

Japanilaisista kankaista ompelin laukkuja vähän eri käyttötarkoituksiin, sekä yhden säilytyspussin. Materiaaleissa oli myös edellisen postauksenkin aiheena olleet vanhat farkut ja kierrätysvetoketjut.

Tähän laukkuun päätyi Levi's-farkkujen taskut. 




Tässä on kummipojan 3-vuotissyntymäpäivälahjaksi ompelemani pikkukassi, johon voi ottaa mukaan pillimehun, kun mennään retkelle. Kankaassa on kivoja merirosvokuvioita. Saattaa kuvastaa meitä ensi kesänä, kun leikitään aarteenetsintää jossain lähistön puistossa ja löydetäänkin aarre. Minä olen tuo punapukuinen ja kummipoika on sinipukuinen, otetaan valomiekka mukaan ja kun se osuu maahan, löydämme aarteen!




Farkuissa oli hieno tekstiapplikointi, jonka ompelin säilytyspussiin. Sisälle laitoin merirosvokangasta. Kaikki japanilaiset kankaat ovat Almandiinilta. Kankaiden myötä on tullut tutustuttua japanilaiseen kulttuuriin mm. Aikidon periaatteisiin, kansantarinoihin ja seurattua mm. Instagramissa kuvaajia sieltä. Näin myös ihanan kartan, milloin kirsikankukat kukkivat keväällä Japanissa. Harmikseni, flunssa iski minuun ja sen vuoksi meni kaikki suunnitelmat uusiksi, mutta ajatus, että kevät tulee auttoi paljon. Voisi omalle kartalle laittaa myös, milloin omalla pihalla kukkii pieni kirsikkapuu. Täällä sen ajankohta on yleensä kesäkuun alussa. Siinä puussa kukat ovat valkoisia ja kirsikat makean makuisia.



Säilytyspussin kankaassa on kuin maastokuviota, mutta siitä voi löytää eläinhahmoja.



Hyvää viikonloppua! 

tiistai 6. helmikuuta 2018

Simbsalabim ja ananaskassi on valmis!

Ananasta laukussa...
Käsityöopetuksessa opetettiin bargello-tekniikkaa ja pitihän sitä aktivoitua kokeilemaan. Oli kasa käytettyjä farkkuja ja japanilaista ananaskangasta Almandiini-kangaskaupasta (löytyy netistä), ostin kankaita käsityömessuilta. Ihana kuosi! Minulla vaan on paha ongelma: En millään raaskisi tehdä kauneimmista kankaista ( ja langoista) mitään, etten vaan pilaa sitä kangasta. Vaikka on kriittinen omille töilleen niin, eipä tuo tainnut kangas pilalle mennä... ei ainakaan omasta mielestä. 

Vetoketjunkin laitoin, se ei näy kuvissa, koska piilotin sen kankaan alle todella ovelasti, eli tein siitä piilovetoketjun. Tästä tuli hyvä projektilaukku, jossa kulkee käsityöt mukana tai ne parhaimmat langat, joista minun vaan pitää neuloa jotain.


Esittelen Almadiinin japanilaisia kankaita varmasti myöhemminkin, sitä mukaa, kun raaskin niitä käytellä... niiden joukossa on mm.postimerkkikuvioista kangasta, jossa on suomalaisia postimerkkejä. 


Nyt, kun on tämä aktiivisuus päivän polttava puheenaihe niin seuraava voisi olla positiivisuus. Sen voisi ottaa, vaikka trendikkääksi elämäntavaksi, että vaikka kuinka ottaa päähän asiat niin yrittäisi edes yhden pienen positiivisen asian löytää. Kuusi tuntia viikossa vähintään positiivista ajattelua, ei tarvitse muuta tehdä kuin ajatella! Kukaan ei tule tarkistamaan asiaa, eikä siitä anneta rangaistusta, kun kukaan ei tiedä, mitä ajattelemme, ellei kerrota.

Posiivisuutta päivääsi!

Silmäsi loistavat tähtien valoa.
Tuikkii hymysi ihanaa iloa.
Anna sen hehkua maailmalle!


lauantai 3. helmikuuta 2018

Mustaa valkoisella

Mustaa valkoisella. Jäin ilmeisesti jumiin lumihankeen ja Joulukalenterisukka-ohjeeseen, mutta onhan ne tyylikkäät. Aloitin näiden sukkien neulomisen, kun kaksi pandaa tulivat tänne Suomeen. Pandojen värit on siis sukissa.

Sitten minulle tuli ajatus, että onhan niitä muitakin mustavalkoisia eläimiä. Pitäisiköhän ne listata? Joku oli kirjoittanut kirjankin kaupasta ja/tai kadulta löytyneistä lapuista. Käytin listan kehittelyssä apuvoimia ja kyselin, mitä mustavalkoisia eläimiä on olemassa? Varsinainen "parviälyn" taidonnäyte siis!


l"

Lista on tällainen:
- Panda
- Seepra
-Jääkarhu
-Pesukarhu
-Haisunäätä
-Harakka
-Hevonen
-Lehmä
-Miekkavalas
-Mäyrä
-Pingviini
-Dalmatialainen
-Urospuolinen kirjosieppo
-Lumileopardi
-Tiinan kissa
-Kiss-yhtyeen naamiot


Seuraavaksi mietittiin, että mitähän tämän listan löytäjä mahtaisi ajatella suunnitelmista perustaa mustavalkoisten eläinten eläinpuisto. Eihän hän edes tietäisi, että mistä on ollut kyse! Jotain voisi yrittää päätellä, mutta mikä olisi päätelmien lopputulos? Nykyään varmaan someraivo, asioiden paisuttelu suhteettomiksi, kalabaliikki jne. Ehkä jonkinlainen algotritmi? Lista meni silppuriin, että ei siitä enää enempää.



Koirat halusivat, että heistä otetaan kuva ja laitoin villasukat samaan kuvaan. Kelikamerassa Tampereella oli ollut pöllö. Pöllöstä tuli julkkis, mutta se katosi ja tuskin enää palaa julkisuuden valokeilaan. Se oli niin sanottu yhden lööpin julkisuustemppu. Eläimissä on juuri parasta, että ne ei laskelmoi. Ne ovat aitoja, sellaisia kuin ovat, anteeksipyytelemättä. Ajatus, että pöllö teki kelikameraesityksen laskelmoidusti on herkullinen. Mikä on viesti?


Minulle pöllön viesti oli, että jatka vaan pöllölapasien neulomista, koska se edistää pöllöjen julkisuuskuvaa ja tietoisuutta heidän viisaudestaan. Tietäisimmepä vain kuinka kuuluisa hän on kotimetsässään tällä hetkellä.


Kiitos siis kaikille blogissani käyneille!
Mustaa valkoisella...

keskiviikko 24. tammikuuta 2018

Huhuilua talvessa

Huhuilua pakkasessa...vai haahuilua pakkasessa? Joka tapauksessa, asia on nyt niin, että pöllölapaslauma, pölähti paikalle kuin talven lumipyry. Aurinkokin ulotti säteitään etuvasemmalta matalalta. Täytyi kävelylenkillä hieman hidastaa vauhtia, hypätä sivuun rantapusikkoon ja kuvata lapaset. Näitä lapasia on varmasti nähty lähes jokaisessa käsityöblogissa. No, ei varmaan ihan jokaisessa...ostin tämän ohjeen Ravelrystä jo monta vuotta sitten. Ohjeen nimi on Horatio and Orren.




Edelleen pidän kovasti ohjeesta ja siihen on kiva välillä palata. On niin kivoja pöllöt. Viisauden perikuvia. Mikä sitten on viisautta? Mielestäni suurinta viisautta on yhteistyö, myötätunto ja rakkaus. 


Eräänä päivänä näimme ystäväni kanssa pitkästä aikaa. Aamulla leikkasin ylläolevan kuvan kukasta, joka oli ihan tavallisessa käärepaperissa kukkien suojana. Kukkapiirros oli mielestäni kaunis. Ystäväni antoi minulle kirjan, jossa oli samantyyppinen kukka. Olin aika lumoutunut tästä. Ajatus siitä, että mitä ajattelemme vahvistuu, näytti osoittautuvan todeksi. Eikä siinä vielä kaikki! Eräs tilkkutyökaveri toi minulle töihin kangasta itseompelemassa kassissa, jossa oli tummalla pohjalla kukkia. Täytyy sanoa, että olin ihan ällikällä lyöty. Mikä ihana kangas! Sain kassin omaksi, jos on tarvetta sellaiselle. Tottakai, kaikelle kauniille on tarvetta!

Hmmm....taidan olla Lumoojien sukua, joten täytyypä käyttää enemmän näitä lumousvoimia!




lauantai 20. tammikuuta 2018

Joulukalenterisukka tummalla ja värikkäillä langoilla

Minua on jo pidempään kiinnostanut kirkkaat värit tummalla pohjalla. Nyt valitsin pohjaväriksi tummanharmaan ja kirkkaammiksi väreiksi raitalankoja Novitan 7-veljestä langoista. Tämä joulukalenterisukka on niin kiva neuloa, mielenkiintoinen neuloa ja valmistuu kuin itsestään.

Tässäkin oli jännää, että ei tiennyt, millaiselta lopulta näyttää. Hyvältähän ne näyttää, vai mitä?


Kyllä kelpaa pihalla lumessa sipsutella sukkasillaan. Pakkasella ei lumikaan kastele sukkia ja ei palele.


Eihän tässä kuitenkaan ole tarkoitus vilustua vaan ihastella ihania sukkia!


Neuloosiapulaiset tulivat kuviin mukaan.


Näille näyttää kelpaavan sukat mainiosti. Marlin ajatteli ensin vähän patsastella, mutta kummasti alkoi pää kallistella, kun kysyin: "Missä lelut?" Alvi ja Marlin rakastavat leikkimistä, välillä molemmat haluaa juuri saman lelun, kuin toisella. Sitten saattaa tulla erimielisyyttä, vaikka on monta lelua. Pääsääntöisesti ollaan kuitenkin parhaat kaverit. Marlin usein antaa Alville kaiken periksi, onhan tämä hänen pikkuveljensä. Alvi taas matkii kaikessa isoveljeään.
 Ihanat velikullat siis täällä, maailman ihanimmat!


Alvi lähtikin jo leluja hakemaan korista niin Marlin saa olla yksistään poseeraamassa. Hyvin ottaa tilanteen haltuun.
Nyt leikitään Marlin!
Tule jo! Se on hauskaa!


Sinä myös, nyt leikkimään!

lauantai 13. tammikuuta 2018

Sähköpantteri-sukat

Musta ja turkoosi värit valikoituivat itsevärjätyn langan väreiksi, kun silloin oli värit lopussa. Värjäsin langan tekemällä pitkän vyyhdin, siihen sopi hyvin olohuoneen pöytä, joka on neliö. Neliön sivun mitta on 1 metri. Värjääminen on todella mukavaa puuhaa, ainoa ongelma siinä on, että se varsinainen työ on edessä, koska on taas enemmän lankaa neulottavaksi.

Käsityömessuilta hankin sukkakalenterin ja siinä on tammikuun kohdalla Twist or not-ohje. Nämä sukat on sillä ohjeella tehty. Tvistaa kyllä todella upeasti!


Lanka käyttäytyy mielenkiintoisella tavalla varressa ja sileää neulottaessa jalkaterässä raidoittuu. Olin innoissani tätä neuloessa, kun pikkuhiljaa näki millaiselta se alkaa näyttämään. Liukuvärjäys on seuraavissa värjäyksissä, niistä tulee niin hienoja, että toivottavasti ehtii langat kuivua ennenkuin ovat jo puikoilla.


Nimesin langan sähköpantteriksi, koska sukista tuli niin sähäkän väriset. Suorastaan maagiset.


Apujoukot kuvasivat nämä, kun sattui niin, että oli niin paljon menoja, ettei ehtinyt ollenkaan valoisan aikaan kuvaamaan. Eikö olekin ihana tuo neulottu tonttu. Hän tuli meille kesällä rippijuhliin ja meille hän jäi. Siitä lähtien hän on huolehtinut kotiasioista. Hän järjestelee kaiken parhain päin ja lisää onnellisuutta, iloa ja rakkautta. Tonttuihin on ennen vanhaan uskottu enemmän kuin nykyään. Aiemmin uskottiin, että kodin piiristä löytyi useampia tonttuja mm. saunasta, tallista jne. Heidän uskottiin ilmestyvän paikalle, kun talon perustuksia tehtiin. Tontut valvoivat järjestystä ja ne eivät viihdy, jos talossa riidellään tai on muuten rauhatonta. Vihastunut tonttu saattoi lähteä, jolloin ilman talon haltiaa jäänyt talous alkoi köyhtyä. Minä pidän huolen, että tällä tontulla on niin hyvät olot, että se ei lähde minnekään!


Neuloositerapiaa parhaimmillaan taas... ja olen tehnyt sellaisen havainnon, että kun olen näiden kuvien yhteyteen kirjoitellut vaikeankin asian sanoiksi, se on jotenkin helpottanut omaa olemista ja niin sanotusti kulku on keventynyt, jos asia on ollut taakkana mielessä. 


Apteekissa vuosi on alkanut vilkkaana. Hämeenlinnassa on ihanat, iloiset ja niin ystävälliset ihmiset. Työssäni kohtaan niin mukavia asiakkaita täällä. Iloitaan onnistumisista, välillä itkeä tirautetaan, koko elämänkirjo iloineen ja suruineen on läsnä jokapäiväisessä työssä. Mikä rikkaus se onkaan! Parasta on asiakkaan kiitokset hyvin tehdystä työstä ja että nähdään taas uudelleen. Ihanin viime viikolta oli, kun asiakas sanoi, että hänen ystävänsäkin tuli meille hänen suosituksestaan. Ystävyys ja ystävä, ei ole mitään parempaa, se on rakkautta ja välittämistä. Ystävänpäivään (14.2.) on reilu kuukausi, mutta eikö olekin niin, että ystävänpäivä on joka päivä.


Tämä vuosi on paras ikinä ja se on ystäviä ja rakkautta täynnä! Siitä olen ihan varma, sen on tonttu luvannut myös!


tiistai 9. tammikuuta 2018

Tähtien tuiketta ja pumpulipalloja

Säilytyspussi pumpulipalloille on ommeltu tilkuista ja keskellä on ajatelmateksti. Loista pieni tähtönen, tiedäthän että olet rakastettu. 
Ajatelma lappusia myy Emma's & Mama's Seinäjoella. He olivat Lahden käsityömessuilla. 

Ja arvatkaa mitä! Aloitin tänään uuden torkkupeiton valmistamisen. Olin melko varma, että ei ihan heti mitään isompaa työtä...himmailua vaan... ja nyt kävi niin, että tuli repsahdettua. 4,5m kangasta riittää varmasti yhteen, ehkä toiseenkin peittoon. Päiväunet tai ylipäätään nukkuminen on ihan parasta. Kunhan peitto on valmis niin kyllä nukutaan hyvin. Ja on minulla jo yksi peitto viime vuodelta ahkerassa käytössä.





Illalla nukuttaa paremmin, kun lukee kirjaa. Tämä on hyvä kirja!
Iltasatuja kapinallisille tytöille on kirja kaikille lapsille, joiden toivot kasvavan itsenäisiksi ja toisia kunnioittaviksi ihmisiksi. Kirjassa on upea kuvitus eri taiteilijoilta ja tarinat on selkeästi kerrottuja, että ne sopivat hyvin alle kouluikäisellekin luettavaksi. Lukekaa lapsille ja myös itse. 


Maailma on se, mitä ajattelemme.
Sanat muuttavat maailmaa.
Tiede osoittaa, että meidät on ohjelmoitu rakkauteen ja myönteisyyteen.  Näkökantaa on hyvä vaihdella ja se kuinka katsoin maailmaa ennen ei ole tänään enää sama. Jokainen meistä kasvaa ja muuttuu joka päivä, joskus negatiivisuus tarttuu kyytiin, mutta sille ei kannata antaa huomiota, koska se kuluttaa ja vie energiaa. Keskittymällä hyviin asioihin, muuttuu kaikki asiat paremmaksi. Jollain on aina huono päivä, mutta se ei ole maailma, jossa tahdon elää, minä en lähde enää siihen ajatukseen mukaan. Kehitän teflonin itseni pintaan negatiivisuudelle. Tahdon maailman, joka on kaikille parempi kuin ennen. Aioin tehdä sen kirjoittamalla, neulomalla, ompelemalla, virkkaamalla ja mitä muuta keksinkään.

Mitä sinä ajattelit tehdä?