maanantai 18. syyskuuta 2017

Mustikka-sukat



Mustikka-sukat metsän suojassa kuvattuna. Suunniteltu neuloessa Anelmaissukkia mukaillen. Lankana olivat 7-veljestä langat. Mustikoitakin vielä muutamia löytyi, mutta ne olivat jo ylikypsiä. Mustikkaa voisi käyttää langanvärjäyksessä, eri vahvuisilla liemillä tulisi varmasti upeat sävyt.


Ja seuraavaksi kerron, kuinka mietin, mitä tähän päivitykseen kirjoittelisin. Onneksi kukaan ei lue näitä... Ajattelin, että seurailen, tuleeko vastaan hyvää ideaa. Menin kiireellä kirjastoon palauttamaan kirjoja, olin harmissani, ettei minulla ollut enemmän aikaa olla siellä. Nappasin kiireessä hyllystä runokirjan. Avasin kirjan ja luin runon, jossa puhuttiin lapsuuden mustikkamaidosta ja siitä lämpimästä muistosta, jota kukaan ei voi ottaa pois. Laitoin kirjan takaisin hyllyyn ja kiiruhdin asioille. 

Ei muuta tällä kertaa.



tiistai 12. syyskuuta 2017

Säärystimet lapsuuden ystävälle

Lapsuuden ystäväni pyysi kevättalvella, jos hänelle tekisin säärystimet. Asia pääsi minulta unohtumaan ja hän kyselikin kesällä, onko hän niitä pyytänyt vai vaan mielessään ajatellut. Lupasin tehdä säärystimet niin nopeasti kuin vaan ehdin, mutta onnekseni niillä ei ollut kiire. Samaan aikaan omassa elämässä oli niin monta asiaa meneillään, että pahemman puoleinen neuloosi-jumi oli iskemässä päälle. Tästä kesästä kirjoitan jonain päivänä kirjan.
Tässä ne joka tapauksessa nyt ovat. Langat on Novitan 7-veljestä.








Syksy lähtee pikkuhiljaa käsitöiden parissa liikkeelle. Tekemistä on ollut ja sitä vielä riittää. Sen verran voi paljastaa tässä vaiheessa, että kyseessä on Suomi 100-vuotta-teemaan liittyvä käsityö. Suomi-peitto, jonka aloitin jo vuoden alussa. Teen siitä oman sivun tänne blogiinkin, kun on ihan varmaa, että saan peiton valmiiksi. Jos aloittaessa olisin tiennyt kuinka kovasti on työtä peitossa, tuskin olisin koko projektia aloittanut, mutta nyt ollaan matkalla kohti valmista peittoa. Ja aina voi kysyä neuvoa, niin olen aina tehnyt, jos ei itse osaa tai tiedä. Näin toimien olen huomannut, että oppii ja ei ole yksin asiansa kanssa. 

Yhteistyössä on voimaa kaikilla elämän osa-alueilla!

Mukavaa syksyä käsitöiden parissa kaikille!

sunnuntai 20. elokuuta 2017

Kissaperhe kesäreissussa Pukstaavissa

PaaPiiltä tilatut kissaperhe-askartelu/ompelupaketin kissat suorastaan vaativat, että on päästävä retkelle Pukstaaviin. Pukstaavi on suomalaisen kirjan museo Sastamalassa. Linkki Pukstaavin kotisivuille


Kissaperheen äiti on onnellinen, kun on saapunut perille Pukstaaviin lastensa kanssa. Matka kesti reilun tunnin ajan autolla. Päivä oli aurinkoinen ja kaikki olivat iloisella mielellä.


Pian pikkukissat löysivät aapiskirjoja ja he olivat innoissaan. Kohta mekin opimme lukemaan, kun menemme kouluun. Äitikissa kuunteli mielenkiinnolla, mitä pikkukissat tuumailivat.


Pikkukissat tutustuivat kirjallisuuden historiaan, koska he eivät vielä osaa lukea äitikissa luki heille näyttelyiden kylttejä ja tekstejä.


"Katsokaa lapset!", Äitikissa huudahti. "Täällä ei ole kieltokylttejä! Täällä suorastaan käsketään tarttumaan kirjoihin. Mikä ihana paikka! Onko tämä edes totta?" Äitikissa ihan nipisteli itseään varmistaakseen, että on hereillä. Useamman lapsen kanssa liikkuessaan äitikissa on tottunut siihen, että pikkukissojen mekastusta ei kaikkialla siedetä. Lapset on lapsia, sen on äitikissa joutunut monesti huokaamaan. Miten meidän jokaisen tulisi joka päivä kasvaa ja tutkia tätä maailmaa. Oppia joka päivä jotain uutta, kuten pikkukissat. Heillä on paljon tutkittavaa ja innostusta uusiin asioihin.


Pukstaavissa äitikissalla oli nostalginen hetki, kun hän pysähtyi kirjastoautoa esittävän kuvan eteen. Sitä kuvaa olisi voinut katsella, vaikka ikuisuuden. Mielessään äitikissa palasi menneeseen, siihen aikaan, kun hän itse oli lapsi. Hän muisteli, kun hän kävi kirjastoautosta lainaamassa lukemista. Ai että, se oli jännää...ja vielä jännittävämpää oli sukeltaa kirjojen maailmaan.


 Tämän kirjan kuvan äitikissa muisti nähneensä lapsuutensa kirjassa. Erityisesti kuvateksti sai äitikissan säpsähtämään. Kuvatekstissä lukee: "Älä pelkää tyttöseni, en minä pahaa tee!" Äitikissa alkoi taas huolestua, siitä kuinka saisi opetettua ja varoiteltua lapsille, että kaikki eivät välttämättä toivo ja tee toisille hyviä asioita. Kaikkeen ei voi mitenkään varautua, mutta miten opettaa lapsia välttämään pahoja asioita, kuitenkaan pelottelematta liiaksi?"

"Ei maailma suremisesta parane,
eikä pölyn pyyhkimisestä."
-Hella Wuolijoki-
Juurakon Hulda

Sitaatti bongattu Pukstaavin nettisivuilta.



Nyt täytyy ajatella, jotain iloisempaa äitikissa päätti. Olemmehan päässeet retkelle näin kivaan ja varmasti turvalliseen paikkaan. Voi, miten mukavaa onkaan lettukestit ja tuoretta pullaa ei voita mikään! Muumimammaan on helppo  meidän äitien samaistua.




Onpa täällä mukava sohva, jolle voi istahtaa kuuntelemaan esittelyitä kirjailijoista ja kuvittajista. Minna Canthin esittely erityisesti on äitikissan mieleen. Kannattaa mennä ja kuunnella ne kaikki!



Kylläpä meillä on tänään ollut kivaa, pikkukissat sanoivat, kun kissaperhe suuntasi kotimatkalle. Niin oli, ajatteli kissaäiti. Tästä päivästä jää ihana muisto. Pukstaavia voi suositella ihan kaikkille!

Kissaperhe poikkesi vielä esittäytymässä museon kaupassa, jossa mukava työntekijä luonnollisestikin ihastui kissoihin. Kissojen mukana ollut bloggaaja kertoi, että mistä kissa-askartelupaketteja saa, jos niitä halutaan, vaikka Pukstaaviinkin myytäväksi. Museokaupan myyjä oli niin ystävällinen ja hänkin kertoi, kuinka hänenkin tytöllään oli ollut samantapaiset ommellut lelut nimeltään: "Lupsakat!"
 Bloggaajakin oli tyytyväinen onnistuneesta matkasta ja kuvista, että tarjosi kaikille mukanaolleille pehmikset.

Vielä kotiin päästyä äitikissa alkoi tehdä listaa asioista, joiden opettamisesta pikkukissoille hänen tulisi pitää erityisesti huolta:
-hyvien tapojen opettaminen
-oman esimerkin merkitys
-kiusaaminen ei ole hyväksyttävää
-kuinka olla hyvä ystävä
-kotona on turvaa, vaikka maailmassa on paljon turvattomuutta
-rehellisyys
-koditon pikkukissakin voi saada meiltä kodin
-liikennesäännöt
-pyöräilykypärän käyttö
jne...
Listasta oli tulossa jo liiankin pitkä, kunnes bloggaaja tuli muistuttamaan äitikissaa unen tärkeydestä.
Tulehan tänne viereen niin nukutaan...pikkukissat nukkuvat jo.

Hyvää tulevaa viikkoa kaikille ja lankaakin on taas puikoissa, kunhan ehditään!



maanantai 24. heinäkuuta 2017

Kissaperhe

Tilasin PaaPiiltä kissaperheen tai kankaan, josta itse tekemällä muodostui herttainen kissaperhe. Nopeasti tuli tämä paketti, heti seuraavana päivänä tilauksesta. Minulla on myös PaaPiin mäyräkoira, se on ollut jo useamman vuoden. PaaPii on suomalainen naisvetoinen tekstiilialan yritys, joka valmistaa mm. upeita trikoovaatteita. Desing ja valmistus myös Suomessa. Uskomatonta, mutta totta, 2000-luvulla, vaatevalmistusta Suomessa. Innovatiivistä yrittäjyyttä ehdottomasti, sellaista haluan olla tukemassa.
Tässä kissaperhe on saapunut ja he ovat litteinä kankaalla. Heistä muodostuu ihana perhe. Jäljensin vielä kaavat kissoista, jos joskus teen uudelleen kissaperheen. Tuli niin kauniit myös näistä kaavoistakin, melkein tekisi mieli laittaa kehyksiin ja seinälle.


Tässäpä kissat ovatkin ensi kertaa ulkoilemassa. Ne silminnähden viihtyvät toistensa seurassa. Tänään oli sateinen päivä ja kissat eivät lähteneet kotipihaa kauemmaksi, mutta he voisivat tehdä hauskan kesäretken jonnekin. 

Sainkin hyvän vinkin minne kirjojen ja lukemisen ystävien kannattaa mennä. Se paikka on suomalaisen kirjan museo Pukstaavi Sastamalassa. Siellä on viisautta ja tietoa mm. portaissa.
Portaissa on tekstejä: 
"Maailma on kuin karvalakki, ja paljon hullumpi vielä." 
"Joka purolla on äänensä"
Ja lisääkin, mutta ne pitää nähdä itse.






Ystävien rusettikin on laitettu kuntoon seuraaviin juhliin. Pieni homma, ihan hetkessä muutamalla pistolla korjattu, mutta ei aina saa aikaiseksi. Siitä tuli lähes yhtä hyvä kuin uusi...mutta tästäkin voi olla erimieltä.
Hyvää viikkoa!



torstai 13. heinäkuuta 2017

Mansikkaiset-sukat

Oma maa mansikka, muu maa mustikka!
Voi tätä kesää! Ei kypsy mansikat, ei mustikat...mutta säiden puolesta syntyi mansikkaiset. Sadesäässä voi "homehtua" kotisohvalla ja neuloa villasukkia. Olisi jäänyt nämä tekemättä jos aurinko paistaisi. Lankana oli 7-veljestä Novitalta, eri sävyt. Mansikan kuvia katsottu mm. Pinterestistä. Sukat kehitelty neuloessa. Lisäsin sukkiin vielä mansikan kukat sekä pitsit. Nämä lämmittää nyt ja talvella! 
Kaikille mansikkaisen makeaa kesää! Mansikoita ja mustikoita haluan ja paljon pakastimeen talven varalle...heti, kun ne vaan kypsyy. Ihan parasta luonnonlääkettä ovat kotimaiset marjat (neulomisen lisäksi)!





tiistai 4. heinäkuuta 2017

Finlandia-kirjoneulesukat

Novita järjesti 2016 neulekilpailun Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi ja äänestyksen parhaasta työstä. Voittajatyö oli Niina Laitisen Finlandia-kirjoneulesukat. Näiden sukkien ohje on Novitan 1/2017 lehdessä. Sukat on neulottu Nalle-langalla valkoisella ja Suomen lipun sinisellä. Niissä on upeat kirjoneulekuviot. Neuloin sukkia siten, että minulla oli molemmat sukat aina samassa vaiheessa kaksilla erillisillä puikoilla. Jos olisin neulonut ensin toisen sukan ja sitten toisen, olisi voinut jäädä toinen kokonaan tekemättä. Neuloositerapiaa parhaimmillaan!

Hyvää kesää!





torstai 22. kesäkuuta 2017

Kaksi pientä peittoa

Kaksi pientä peittoa. Toinen Onni-langasta (sininen) ja toinen kahdesta eri Tivoli-langasta (vaaleanpunainen). Peittojen koko n. 50x50cm. Virkkasin vaaleanpunaisen peiton reunaan kiinteillä silmukoilla pari kerrosta, sekä nirkkokerroksen. Näin siitä tuli tyttömäisempi. Näitä oli kiva tehdä iltaisin pihatöiden jälkeen, kun ei jaksa mitään monimutkaisia töitä näin kesällä. Neuloosin oireet selkeästi vähentyneet kesän myötä. 
Hyvää juhannusta, pidetään lankaa puikoissa ja huolehditaan, että kaikki menee mukavasti.