torstai 28. syyskuuta 2017

6 oivallusta neuloosista

Villalankojen hamstraaminen, neulominen ja uusien mallien suunnittelu sopii minulle. Seuraavaksi listaan 6 oivallusta neuloosista (älä ota sitä vakavasti)
Postauksen kuvat on napattu Pinterestistä.


1. Neuloosi yllättää aina

Olen langan hankintaretkellä aina (tai lähes aina...), kun astun ovesta ulos. Seurailen katseellani millaisia villasukkia ja neuleasusteita ihmisillä on. Kiinnitän huomiota väreihin, materiaaleihin ja neulontatekniikoihin. Jos matkustan, yritän saada selville, missä lankakaupat ovat. Sellaisen löytäessäni, innostun ja ohjeet alkavat vilistä päässäni hedelmäpelin lailla. Ensimmäisenä tarkistan lankatarjoukset ja sitten uutuudet. Jos löydän harvinaisen lankakerän tai ohjeen, se säväyttää aina. Neuloosista ei kannata edes yrittää parantua, siitä kannattaa tehdä osa elämää. Neuloositerapia on neuloosin paras hoitomuoto.



2. Neuloosia voi yrittää hallita

Neuloosin yllättäessä on syytä kiinnittää huomiota välineisiin. Tarvitaan puikot ja lankaa (paljon lankaa...). Tarvitaan myös ohjeita ja voi myös kehitellä omia ohjeita.
Puikkojen kilinä ja lankojen ihailu kuuluvat lajiin. Jos et heti onnistu, älä luovuta. Tärkeintä on keskittyä ja pitää oma pää kasassa. Vaikean ohjeen edessä ei saa mennä lukkoon, eikä antaa pelolle valtaa. On vain neulottava hallitusti ja noudatettava neuleohjetta hallitusti.


3. Sinäkin voit olla neulojamestari

Neulonta- ja käsityöryhmissä tapaa taitavia ihmisiä, jotka eivät pidä itsestään meteliä. Siellä tutustutaan ja puheenaiheena on käsityöt. Muustakin voidaan puhella, mutta ei välttämättä työasioista tai perheestä. Mestari on se, joka suunnittelee ja toteuttaa upean työn. Jollain on jopa kymmeniä erilaisia villasukkia tai tilkkupeittoja eri tilanteisiin ja vuodenaikoihin. On harrastajia, joita pidetään auktoriteetteina, vaikka heillä ei ole alan muodollista koulutusta.


4. Tee sitä mitä rakastat

Käsityöharrastuksen aloittamisen jälkeen elämääni on tullut paljon väriä ja uusia ystäviä, aikuisia (kaikenikäisiä) ja lapsia (ihania lapsia). Nautin langoista ja tunnen, langan koostumuksen ja tuntuman käsissäni. Huomaan, miltä langat tuoksuvat ja kuinka kauniita neuletöitä on olemassa. En tarvitse paljon ollakseni onnellinen. Tärkeämpää on se, mitä koen, kuin se, kuinka monta lankakerää omistan. Tärkeintä on se, että teen sitä mitä rakastan ja jos siitä on iloa myös muillekin, olen enemmän kuin onnellinen.



5. Neulominen tekee hyvää

Villasukkien ja -lapasien neulominen sopii parhaiten luonteelleni. Isommissa neuletöissä mielenkiintoni lopahtaa ja se villapaidan toinen hiha jää aina neulomatta. Parasta neulominen on silloin, kun ei ole kiirettä mihinkään. Voisin neuloa koko päivän lähtemättä mihinkään. Se, että neuloo eikä tee mitään muuta, on hyvin meditatiivista. Pysähtyminen tekee jokaiselle hyvää. Neulominen myös yllättää, silloin, kun lopputulos on enemmän kuin osasi odottaa. Haluan suhtautua muuhunkin elämään iloisia yllätyksiä odottaen.
Ja lahjoitan silloin tällöin neuletyön myös hyväntekeväisyyteen.



6. Omia taitojaan voi kehittää

Neulominen oli aluksi vaikeaa ja niitä epäonnistuneita töitä ei löydy enää mistään. Meneminen oman mukavuusalueen ulkopuolelle ei ole helppoa, mutta jos aina tekee vain sitä, mikä on helppoa, ei synny mitään uuttakaan. Eikä varsinkaan mitään sellaista, joka herättäisi suuria tunteita. Neulominen on ongelmanratkaisua ja aivojumppaa. Pitää miettiä, kuinka työ toteutetaan lankavarastot ja taidot huomioonottaen. Neuloessa oppii sietämään myös epäonnistumista. Näistä taidoista on hyötyä myös työelämässä. Harrastus on myös hyvää vastapainoa työlle. Kiitokset omalle työnantajalle mahdollisuudesta kehittää taitoja ja siten lisätä omaa hyvinvointia.

2 kommenttia:

  1. Osui ja upposi! Jos ei nyt ihan sanatarkasti niin joka kohdasta tunnistin jotain itsessäni:) Neuloosia olen sairastanut nyt aika tarkalleen vuoden verran ja sinä aikana esim. lanka-ja puikkovarastoni on tuplaantunut. Mutta on tämä mukavaa ja todellakin meditatiivistä :)

    VastaaPoista
  2. On tämä neuloosi niin mukava sairaus, eihän tästä mitenkään voi tai edes halua parantua! Kiva kuulla, että jotain tuttua löysit tekstistä. Et ole yksin, enkä minäkään!

    VastaaPoista