tiistai 27. maaliskuuta 2018

Ootsä mukana lössissä?

SullaVikat järjesti knit-along-tapahtuman netissä ja tuloksena oli Perholaiset-sukat. Niinkuin joku on saattanut huomata, että tykkään kovasti osallistua tämän kaltaisiin tapahtumiin. Nämä sukat on toinen versio, jossa tiedossani on ollut enemmän ohjetta ja käytin värisuunnittelua. Ensimmäisessä otin lankoja vähän vasemmalla kädellä sokkona ja niistä tulikin hieman erikoisen näköiset. Ihan kuin kesässä olisi syksy...

Nämä toisen version sukat on mielestäni kauniit ja kuvastaa hyvin, miten toimia, kun saa toisen mahdollisuuden parantaa edellistä suoritusta. Näissäkin on virhe, jonka etsimällä löytää, mutta kolmannessa versiossa ei ole sitäkään.


SullaVikat yrityksellä on ihania sukkaohjeita. Värit ja kuviot on todella upeasti suunniteltuja. Ilahdun aina, kun katselen niitä sukkia. Sekoitin iloisesti mielessäni Hidasta Elämää-sivuston ja SullaVikat, jotka kuitenkin ovat molemmat omia yrityksiään. Tsemppikirjassa vilahteli kivannnäköisiä sukkia ja tästä päättelin, että kuuluvat samaan. Tarkistaisin asian kirjasta, mutta se on kaverillani lainassa.


Mietelauseissa minua kiinnostaa, miten on tiivistetty tärkeä asia yhteen lauseeseen. Miten yksinkertaistetaan monimutkaisia asioita yhteen niin, että se on ymmärrettävä ja sen tietää olevan juuri niin, että voi vaan todeta, että näin on! Elävässä elämässä testattuja ilmiselvästi ne on... itsekin testaan niitä.


Nämä sukat on resurssisukat. Kerron millä tavalla...
Alkaa ylhäältä alaspäin...
Sydämet antavat sukan käyttäjälle rakkauden. Kyvyn toimia rakkaudesta ja nähdä rakkautta kaikkialla. Perhoset antavat kauneuden. Kyvyn luoda kauneutta ja nähdä kauneutta kaikkialla. Tulppaanit antavat ymmärryksen. Kyvyn pitää jalat maassa ja ymmärtää asioita. Siniset tähdet antavat kyvyn tavoitella tähtiä ja kurkottaa kohti unelmia. 
Aikamoiset sukat tuli. Näissä on voimaa.
Kiitokset suunnittelijalle!


Mennään eteenpäin...


Tässä on ensimmäiset versiot, jossa ei ollut värisommittelu ihan loppuun mietitty. Niistä tuli säärystimet, koska ei löytynyt keinoa jatkaa. Menin peilin eteen ja kysyin itseltäni, mikä meni pieleen? Mitä teet jatkossa toisin? Näetkö nämä kehityskohteena ja tervetulleena haasteena? Pitäisikö miettiä uudelleen ja tehdä paremmin?


Asiakaspalvelutyössä onnistumista mitataan monin tavoin. Tehdään kyselyjä jne. Apteekissa on monen kyselyn mukaan tyytyväiset asiakkaat. Antaako se meille alalla toimiville syyn olla tyytyväinen. Ei anna, koska meidän pitää pyrkiä siihen, että asiakas on 100% tyytyväinen. Meillä pitää olla asenne mukana, sitä ei voi jättää kotiin. Joskus olen lukenut lehdestä asiakaspalvelijoiden karmeimmista asiakaskokemuksista. Täytyy sanoa, että olen ollut aikalailla järkyttynyt. En missään nimessä voisi näin tehdä, koska se olisi suora osoitus ammattitaidottomuudesta. Ikäviä tilanteita tulee vastaan, siltä ei voi välttyä, mutta ne on syytä käsitellä, esimeriksi työkavereiden ja pomon kanssa, sekä katsoa itse peiliin. 
Jos minulta kysytään, kerään onnistuneita kohtaamisia, oivalluksia ja positiivisia asioita omaan galleriaani. Epäonnistumisen otan oppimisen mahdollisuutena.
Tärkein kysymys on: Miten minä voin auttaa sinua?


Ja hankalista tilanteista...

Yksi mietelause minulla on juuri nyt mielessäni:
"Jos keskustelet idiootin kanssa, pidä huoli, että hän ei tee samoin."
-Totti Karpela-


Seuraavalla kerralla onnistuu paremmin...
Helpommin sanottu kuin tehty!
Hyvää pääsiäistä!

tiistai 20. maaliskuuta 2018

Töllävipposet ovat täällä! Kakka-emojisukat!

"Ei voi laittaa sukkaseen, ei voi laittaa sukkaseen..."
-Kyllä voi!


Televisiossa on ollut mainos, jossa lauletaan, että ei voi laittaa suklaaseen. Muutin hieman sanoja itselle sopivaksi, koska isoimmat esteet tekemiselle ja tekemättä jättämiselle on oman pään sisällä. Huomasin lankojani katsellessa, että ruskeaa lankaa on useampi kerä. Suurin syy siihen lienee, että langan nimi on maitosuklaa. Sitten, kun on kova suklaan perään, niin käy näin, että hankkii suklaata kaikissa eri muodoissa. Siitä laulusta on muuten tehty 10 tuntinen versio, koska siitä oli tullut palautetta, että se on pahemman puoleinen korvamato. Korvamadolle voi tehdä ns. "matomoikkauksen". Ai, millä tavalla? Vaihtamalla biisiä...

We are the world, we are the children...


Nämä emojithan ovat kovasti lasten mieleen ja niitä käytetään paljon viesteissä. Yksi emoji on sama kuin tuhat sanaa. No, ei ihan sama.


Kaikenlaista kakka-emojia tulee vastaan oikeassa elämässä. Aina ei naurata, vaikka jälkikäteen tilanne on voinut olla huvittavakin. Isossa kuvassa vaikuttaa melko mitättömältä, vaikka ei aina sitä olekaan. Haastetta riittää, kun miettii miten kääntää vaikeudet voitoksi tai miten ylipäätään niistä selviää. Epäkohtien esiin nostaminen ei ole helppoa. Rohkeutta vaaditaan ja sitä pitää olla paljon. Vaikeneminen ja hyssyttely on niin paljon helpompaa. 


Todellinen kakka ei pyytele anteeksi tekojaan, eikä halua selvittää asiaa, eikä muuta toimintaansa jatkossakaan. Ainoa asia, minkä voi tehdä on antaa vaan olla ja olla menemättä mukaan järjettömyyteen.


Ja muistaa, että...
Sinun ei tarvitse pyytää anteeksi...
...että sanoit ei.
...unelmiesi seuraamista.
...jonkun toisen puolesta.
...totuuden kertomista.

Kiitos ja anteeksi!


keskiviikko 14. maaliskuuta 2018

Henkilökohtainen aikalisä

Pieni välityö, säilytyspussi puikoille ja koukuille. Kesäiset kankaat ja kierrätysvetoketju. Odotan kesää ja silloin laitan puikot pussiin ja neuleet naulaan. Meille on nimittäin tulossa piano ja ajattelin opetella uuden taidon. Soittamisen. Villasukkia on jo hyvät varastot ja niitä ei voi myydä, kun pitäisi maksaa verot ja suunnittelijat eivät hyväksy, että niitä myy. Jostain luin, että vuodessa pitää työskennellä 7 kuukautta ennenkuin verot on maksettu. Siinä sitä on aktiivimallia kerrakseen... 




Edellisen postauksen kommentit olivat teiniltä. Hän neuloi viikonloppuna lyhytvartiset villasukat, kun pitkävartiset ovat niin ällöttäviä. Käsityötaidot näyttää siirtyvän myös seuraavaan sukupolveen. Nuoriso tykkää kulkea nilkat paljaana, kun se on muotia, vaikka olisi pakkasta 20 astetta. Bussikuskikin oli teinille asiasta huomauttanut. Sanoin teinille, että olipa fiksu kuski, kun sanoi. Tekisi mieli hänelle kukkakimppu lähettää, siitä että välittää ja sanoo ihan samaa, mitä minäkin olen sanonut monta kertaa.


Sukista tuli niin hienot! Miten pitkävartisista sukista tulisi taas muodikkaita?



Teini sai sukkansa valmiiksi. Minä otan henkilökohtaisen aikalisän... meillä on vielä toivoa...

lauantai 10. maaliskuuta 2018

Semmosta se on, kun ei osaa!

No niin! Mitähän sitä taas on tullut tehtyä...

Postimerkkejä ommeltuna siksakilla kankaaseen. Voi hyvät hyssykät, miten omaperäinen idea!


Mitä tuokin 100% tarkoittaa? Ai, että annoit 100%? Älä valehtele!


Ja koko päivän käytit ja tuommosen sait tehtyä? Missä maailmassa sä oikein elät?


Sinä se et tiiä!
 Olisit kiitollinen!

sunnuntai 4. maaliskuuta 2018

TölläVipposet

Kettusukat tulivat valmiiksi maaliskuun alkamisen kunniaksi. Näihin sukkiin innoittajana toimi SullaVikat. Katsoin niistä vähän mallia ja tein oman version eli minun omat TölläVipposet. Ketun kuvan löysin Pinterestistä ja kirjailin sen jälkikäteen. Paulo Coelho on yksi suosikki kirjailijani ja hänen kirjassaan Maktub oli tarina siitä, että ei pidä kysellä mitään, vaan katsoa mallia ja tehdä saman tapaisesti. Tässä tein juuri sitä neuvoa noudattaen... 
Taidan toimia jatkossa samalla metodilla.







Mitä kaikkea keksinkään ryhtyä matkimaan?
TölläVipposet saa jatkoa... lähiaikoina!